2017

Ammattiosaston kevätkasvo 2017 - Arja Sinivuori

 

1. Mitä kuuluu ja mitä teet työksesi?

Päivähoidossa eletään taas kerran muutoksen aikaa. Korostetaan toimintakulttuurin muutosta ja pedagogiikan aikaa. Mitä se sitten vaikuttaa lastenhoitajien työhön ja tehtävänkuvaan jää nähtäväksi.

Työskentelen lastenhoitajana Kultaniityn päiväkodissa Korpilahdella. Ryhmässäni on 16 3-5v. lasta. Työparinani työskentelee lastentarhan opettaja.

 

2. Kuinka kauan olet ollut tässä työssä ja miten töissä menee?

Olen ollut työssä vuodesta 1979, joten muutaman vuoden kuluttua 40 vuotta lastenhoitoa tulee täyteen. Ovatpa jotkut lasten vanhemmista ja eräs työkaveri olleet pienenä minun ryhmässä hoidossa.

Työ on melko itsenäistä ja vapaata. Voit yhdessä työparisi kanssa sopia mitä te teette lasten kanssa. Tosin nykyisin myös vanhempien- ja lastenosallisuus on otettava suunnittelussa huomioon. Sovitusta aikatauluista on välttämätöntä kuitenkin pitää kiinni, vaikka kuinka pyrkisit välttämään kiireen tuntua.

 

3 .Minkälainen koulutus sinulla on ja miten olet ajautunut alalle?

Olen käynyt perinteisen lastenhoitaja koulun. Lukion jälkeen menin harjoittelijaksi Keltinmäen päiväkotiin. Tuolloin Keskisuomen alueella oli pula lastenhoitajista, koska lastenhoitajia koulutettiin vain Kuopiossa ja Helsingissä. Niinpä Jyväskylässä aloitettiin väliaikainen lastenhoitaja koulutus, joka muuten jatkuu vielä nykyäänkin lähihoitaja koulutuksena. Pyrin koulutukseen, koska johonkinhan sitä oli ryhdyttävä. Pääsin opiskelemaan ja siitä se ura sitten alkoi. Koulutuksen jälkeen minua pyydettiin Keltinmäen päiväkotiin töihin, josta sain vakituisen työpaikan. Myöhemmin siirryin töihin Korpilahdelle, jonne perustettiin päiväkoti.

 

4. Mitä työpäivääsi kuuluu?

Työpäivä alkaa lasten vastaan ottamisella. Meidän päiväkodissa kaikki lapset leikkivät haluamissaan kokoonpanoissa ja tiloissa yli ryhmärajojen aamuisin ja iltapäivisin, joten aikuisten täytyy tuntea yli 60 lasta. Ainoastaan ihan pienet lapset erotellaan eri puolelle päiväkotia. Aamupalan jälkeen jakaannutaan omiin ryhmiin. Osa ryhmistä lähtee ulos toiset jäävät sisälle omiin ryhmätuokioihin. Sitten vaihdetaan toiset ulos toiset sisälle. Käytämme yhteisiä ryhmähuoneita, koska toimimme siirrettävässä viipalerakennuksessa, jossa huoneita on vähemmän kuin ryhmiä. Ruokailu sujuu porrastetusti kaikki ryhmät vuorollaan yhteisessä ruokasalissa. Päivälevolla suurin osa lapsista ei nuku, joten nukkumahuoneessa satua luetaan lähes koko lepoaika. Ellen ole lasten kanssa lepoaikana osallistun tiimipalaveriin, suunnittelen ja valmistelen lasten toimintaa tai huolehdin omista vastuualueista.

 

5. Muistatko miten sinut otettiin vastaan töissä silloin kun aloitit?

Keltinmäen päiväkodissa oli helppo aloittaa työt. Paikka oli tuttu. Henkilökunta mukavaa ja päiväkodin johtajasta Pirttimäen Seijasta tuli minulle hyvä ystävä jonka kanssa pidettiin yhteyttä Seijan kuolemaan saakka.

Korpilahdella taas aloitettiin yhdessä ihan alusta. Ensimmäiset viikot menivät ilman lapsia ompelemalla lakanoita, verhoja yms. ja laittamalla käyntiin koko päiväkodin toiminta.

 

6. Miten ylläpidät ammattitaitoasi?

Toimin Korpilahdella lastenhoitaja mentorina. Tähän tehtävään saan säännöllistä koulutusta. Tapaan myös muita Jyväskylän kaupungin mentoreita ja saan vertaistukea. Opin Korpilahden muilta lastenhoitajilta paljon asioita yhteisten mentorointi kokoontumisten aikana. Osallistun mielelläni päivähoitoalan koulutuksiin myös omalla ajalla. Minulla on useita harrastuksia joissa voin oppia asioita joita voin hyödyntää lasten kanssa työskennellessä.

 

7. Mitä haasteita työhön liittyy?

Suurimpana haasteena on työn rajaaminen työpaikalle. Oman pienryhmän toiminnasta on huolehdittava joka päivä. Lastenhoitajilla ei ole aiemmin ollut valmisteluun työpaikalla erikseen merkittyä aikaa. (Helmikuussa 2017 on sovittu, että lastenhoitajille suunnitellaan 3 x ½h kolmen viikon listaan suunnitteluaikaa).

Lasten määrä päiväkodissa on ongelmallista. Alle 107h käyttävien lasten laskeminen puolikkaiksi tai kaikkien meillä n. 100 lapsen laskeminen yhdeksi ryhmäksi suhteessa aikuisten määrään ja lain mukaan mennään, koska joku jostain ryhmästä on aina pois. Viimeaikoina lähihoitajien puute on vaivannut meidän päiväkotia. Yhä useammin lastenhoitajien työpaikat on täytetty Kristillisessä opistossa koulutetuilla lastenohjaajilla.

 

8. Mikä saa sinut viihtymään työssäsi?

Tietenkin lapset. Kun olet töissä, pelaat Afrikan tähteä, luistelet, hiihdät. Retkellä paistat tikussa makkaraa tai lasket liukurilla mäkeä, tulee olo, ettei töissä olisikaan. Positiivisia puolia on enemmän kuin negatiivisia.

9. Koetko voivasi vaikuttaa työhösi?

Aikaisimpiin vuosiin verrattuna lastenhoitajien vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet. Voin vaikuttaa oman tiimini arkiseen toimintaan. Muut asiat sovitaan meillä johtotiimissä, henkilökunta palavereissa, johon osallistuu aina samat ihmiset joka kerta tai lastentarhan opettajien yhteisissä suunnittelu palavereissa. Koko henkilökunnalle ei ole tänä talvena pidetty kuin pari iltapalaveria.

 

10. Millaisia keinoja sinulla on työpaineiden purkamiseen?

Nykyisin yritän jättää kaiken työn työpaikalle, tosin ajatuksia on vaikea jättää. Useana kesänä olen onnistunut aloittamaan kesälomani Himoksen iskelmäfestivaalien aikaan. Kolme päivää festivaaleilla on nopeasti nollannut edellisen talven työpaineet. Koen onnistuneeni kun en loman jälkeen ole tahtonut muistaa jonkun tutun lapsen nimeä päiväkodissa. Usean vuoden ajan kuuluin meidän ammattiyhdistyksen hallitukseen. Ennen kokouksia oli mukava vaihtaa kuulumisia ja saada tukea omaan työhön.

 

11. Kuinka lataat akkusi?

Liikuntaa monipuolisesti. Kesäisin pyörällä töihin noin 10 km suuntaansa. Ei ihan joka päivä. Teen käsitöitä ja luen dekkareita. Teen maatilan töitä kotona, etenkin kesäisin.

 

12. Mikä vuodenaika viehättää ja miksi?

Kaikki vuodenajat ovat mukavia.

Kevät: Voi tehdä puroja

Talvi: Voisipa hiihtää (jos olisi tarpeeksi lunta)

Syksy: Sade ja ruska (pimeästä en pidä)

Kesä: Lämmin (etsisin kesää etelästä ympäri vuoden. Valitettavasti lehmät ei pärjää yksin kotona)

 

13. Kevätkysymyksiä:

Kurahousut vai goretexit?  - Vanhempien valinta. Puen mitä vaatteita on mukana.

Kevätjuhla vai kevätretki? - Meillä pidetään vain eskareille kouluunlähtöjuhla.

Säväyttääkö suvivirsi vielä? - Sopii eskareiden juhlaan.

Arja Sinivuori
Lastenhoitaja
Kuvassa: Mimmi vasemmalla ja Lilli oikealla

Ammattiosaston kesäkasvot - Mimmi ja Lilli Vuorinen

 

1. Mitä kuuluu ja mitä teette työksenne?

Mimmi: Hyvää kuuluu, kesä tulee (toivottavasti) kohta, jee! Olen sijaisena (lastenhoitaja) Kortepohjan päiväkodissa. Työnantajani on Jyväskylän kaupunki.

Lilli: Moikka! Hyvää kuuluu. Kesä tulossa ja aurinko paistaa ja lämmittää päivä päivältä enemmän. Olen ammatiltani lähihoitaja ja teen tällä hetkellä lastenhoitajan pidempää sijaisuutta Kortepohjan päiväkodissa.

 

2. Kuinka kauan olette olleet tässä työssä ja miten töissä menee?               

Mimmi: Valmistuin keväällä 2015, mutta lastenhoitotyön pääsin aloittamaan vasta saman vuoden joulukuussa, koko syksyn kestäneen sairasloman jälkeen. Tein ensin lyhyitä sijaisuuksia kotipaikkakunnallani Multialla ja sitten vuorotteluvapaasijaisuuden, joka loppui viime vuoden loppukesästä.Kauaa en ennättänyt lomailla, kun jo Lilli soitti ja vinkkasi, että Kortepohjassa (hänen työpaikallaan) tarvittaisiin sijaista. Aloitin ensin lyhyellä sijaisuudella viime syksynä, mutta sainkin olla lähes koko syyskauden pienten puolella 1-3 -vuotiaiden ryhmässä. Vuodenvaihteen jälkeen sain tiedon, että minua saatettaisiin tarvita vielä ja sainkin jatkoa sijaisena, mutta astetta isompien ryhmässä eli 3-5 -vuotiailla, jossa siis olen ollut koko kevään.

 

Lilli: Olen ollut lastenhoitajana 3 toimintakautta. (Syksystä kevääseen ja kesät siinä välissä työttömänä) Töissä on kivaa, vaikka päivät ovat aika hektisiä. Onneksi meidän ryhmässä suunnitellaan viikot aika tarkasti, niin se helpottaa arjen pyörittämistä. Harmikseni työni tässä työpaikassa loppuu aivan kohta, sillä olen muuttamassa Tampereelle.

 

3. Minkälainen koulutus teillä on ja miten olette ajautuneet alalle?

 

Mimmi: Olen ylioppilas ja ammatiltani lähihoitaja. Lukiosta valmistumisen ja välivuoden jälkeen päätin hakea Sote:lle, sillä halusin saada itselleni ammatin ja ammattia vastaavaa työtä. Osaksi myös Lillin kolmoistutkinto ja tutustuminen alaan vaikuttivat haluuni hakeutua alalle, sillä en tiennyt lähihoitajan ammatin laajuudesta ja monipuolisista suuntautumisvaihtoehdoista juurikaan ennen sitä. 

Olen itse käynyt sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman. Koulussa kiinnostuin tästä alueesta, vaikka kovan kamppailun kävin mielessäni, kumpaan suuntautumiseen haen: lapset ja nuoret vai hoito ja huolenpito. Kuitenkin viimeisessä harjottelussa ennen valmistumista tajusin, ettei sairaanhoidollinen puoli ole se, mitä haluan työkseni tehdä, vaan haluan olla lastenhoitaja. Onneksi lähihoitajan opinnot ovat sellaiset, että jo perusopinnot antavat mahdollisuuden työskennellä myös päiväkodissa.

Lilli: Olen käynyt peruskoulun lisäksi kolmoistutkinnon. Sehän tarkoittaa siis sitä, että ylioppilastutkinnon lisäksi olen suorittanut koko lukion oppimäärän ja ammattitutkinnon. Yhteensä tämän kaiken suorittamiseen meni 4 1/2 vuotta.

Kolmoistutkinto oli hyvä tapa suorittaa opinnot. Kaikki alkoi lukion toisena vuotena "vaihtojaksolla" ammattikoulun puolelle. Tykkäsin jaksosta niin kovasti, että halusin hakea yhtä aikaa opiskelemaan myös ammattikouluun. Lukiota ei siinä vaiheessa kannattanut enää jättää kesken, (sitä en kyllä edes harkinnut) joten tein kaikki sitten yhtä aikaa. Olin syys- ja kevät-lukukausina aina 1 jakson amiksen puolella ja muuten lukiossa. Näin sain rauhassa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Lukiosta valmistuin ajallaan ja sen jälkeen opiskelin vielä 1 1/2 vuotta amiksessa. En koe että tässä järjestelyssä olisi ollut muuta haittaa kuin se, että minulla jäi muutamia pakollisia kursseja rästiin lukiossa, joita sitten suoritin silloin kun muut olivat lukulomalla lukion 3. vuotena. Suosittelen kaikkia rohkeasti kokeilemaan myös tällaista ratkaisua jos ammattiopinnot yhtään kiinnostavat kesken lukio-opintojen :) .

 

4. Mitä työpäiväänne kuuluu?

Mimmi: Työpäivä alkaa lasten vastaanottamisella ja aamupalalla, jonka jälkeen siirrymme aamupiirille. Aamupiirillä käymme läpi, mitä päivän ohjelmassa on. Lisäksi laulamme, leikimme tai mietimme esimerkiksi yhteisiä taitoja joita voisi harjoitella. Aamupäivä menee yleensä pienryhmien toiminnassa sekä ulkoillessa. Sitten onkin lounas ja päiväuni/lepohetki, jonka jälkeen lapset heräävät välipalalle. Iltapäivällä viimeistelemme mahdollisesti aamupäivän askarteluita tai muita keskeneräisiä töitä, ja lapsilla on myös hetki vapaaseen/ omavalintaiseen leikkiin tai toimintaan. Osaa lapsista tullaan yleensä tässä vaiheessa hakemaan, ja muiden kanssa lähdemme ulos ja odottelemaan kotiin lähtöä.

Lilli: Työpäivät rullaavat samalla kaavalla eli joka päivä ohjattua sekä vapaata leikkiä ja toimintaa. Siinä välissä sitten arjen perustoimintoja kuten ulkoilua, syömistä, nukkumista sekä vessahommia. Joka päivälle on oma aktiviteetti esim. Ma: jumppa ja Ti: uinti. Meillä on oma sisäuima-allas Kortepohjan päiväkodissa ja pääsemme melkein joka viikko uimaan. Se on lasten lempipuuhaa. Nyt keväällä meillä on ollut paljon juhlia mm. Vappurieha ja äitienilta-piknik pihassa, värikylpyä sekä tämän viikon maanantaina viimeisimmäksi kevätretki maatilalle. Paljon touhuamme kyllä lasten kanssa kaikenlaista.

 

5. Muistatteko miten teidät otettiin vastaan töissä silloin kun aloititte?

 

Mimmi: Muistan oikein hyvin! Tuntui kuin kaikki, minulle uudet työkaverit, olisivat olleet jo entuudestaan tuttuja, sillä ryhmä jossa aloitin, oli Lillin edellisen vuoden tiimi. He ottivat minut tosi lämpimästi vastaan. Muistan myös sen hämmennyksen kaikkien kasvoilla kun he tajusivat, etten nyt olekaan Lilli, vaan "se toinen" :D

Lilli: Minä olin ollut työharjoittelussa kyseisessä päiväkodissa jouluna 2013, juuri ennen kuin valmistuin ja keväällä 2014 minua soitettiin sinne töihin, seuraavasta syksystä lähtien. Hyvin suoritetun harjoittelujakson ansiosta sain siis hommattua itselleni myös ensi kertaa tämän alan töitä. Työpaikka oli tämän vuoksi tuttu ja työkaverit myös. Siksi koen, että minun oli helppo ja mukava tulla osaksi työporukkaa. Muutenkin opiskelijat ja harjoittelijat saavat aina hyvän vastaanoton ja reipas asenne ja aktiivisuus ovat poikineet sijaisuuksia muillekin.

 

6. Miten ylläpidätte ammattitaitoanne?

Mimmi: Työhömme kuuluu mm. koulutuksia erilaisista aiheista, viimeisimmäksi olemme käyneet koulutusta lasten ja vanhempien osallisuudesta. Myös moniammatillinen työyhteisö ja esim. pedagogiset palaverit antavat paljon pohdiskeltavaa omaan ammatillisuuteen liittyen.

Lilli: Ammattitaitoa on helppo pitää yllä ihan töissä olemalla. Nyt kun vaihdan kaupunkia ja työt tässä paikassa loppuvat niin toivon, että saisin mahdollisimman nopeasti uusia töitä. Täällä paikassa olen myös päässyt osallistumaan erilaisiin koulutuksiin sekä iltakokoontumisiin - viimeisimpinä esim. Osallisuus -koulutus sekä koko Jyväskylälle tarkoitetut VASU- messut. Olen sijainen enkä siksi ole ensimmäisenä listalla muihin järjestettäviin koulutuksiin, mutta on hyvä että on tällaisia kaikille avoimia tapahtumia.

 

7. Mitä haasteita työhön liittyy?

Mimmi: Lastenhoito on niin fyysisesti kuin psyykkisestikin raskasta, ja vaatii palautumista. Ainakin itse huomaan että, jos työasiat jäävät liikaa mieleen tai jokin asia vaivaa, mielessä tai kehossa, ovat seuraavat työpäivät heti raskaampia. Iso haaste on myös tällä hetkellä suuret ryhmäkoot ja ajoittainen resurssipula, jotka kuormittavat työtä.

Lilli: Työ on vauhdikasta ja hektistä. Suunnitelmia pitää pystyä lennossa vaihtamaan ja keksiä tilalle jotain uutta. Lisäksi ryhmäkoot kasvavat koko ajan, joka tuo omaa haastetta varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Konkreettisen lasten kanssa toimimisen lisäksi työhön kuuluu paljon taustatyötä, mm. Työvuorojen suunnittelua ym. jonka jonkun työntekijän on aina hoidettava ja se on aina aikaa pois lapsiryhmästä.

 

8. Mikä saa teidät viihtymään työssänne?

Mimmi: Kun saa työskennellä työssä, josta oikeasti tykkää ja pääsee touhuamaan lasten kanssa kaikkea mahdollista. On myös ihana nähdä lasten aito ilo ja kuinka lapset oppivat luottamaan ja voi olla se henkilö lapselle, keneltä saa apua ja lohdutusta, kun ei olekaan se paras päivä. Myös ihanat työkaverit ja tiimityöskentelyn sujuvuus ovat tärkeitä.

Lilli: Ehdottomasti lapset. Heidän kanssaan ei tylsää hetkeä tule ja työpäivät menevät kuin siivillä. Lapset ovat ihanan aitoja ja omia persooniaan. Myös monipuolinen tekeminen on yksi syy miksi viihdyn. En jaksaisi olla esim. konttorihommissa, jossa istutaan paikallaan 8h.

 

9. Koetteko voivanne vaikuttaa työhönne?

 

Mimmi: Kyllä koen että arkiseen työhön voin vaikuttaa. Suunnittelemme työmme käytännössä itse, tietenkin päivittäiset rutiinit ohjaavat pitkälti aikataulullisesti työtämme, mutta sisällöllisesti on ns. vapaat kädet. Meillä on myös loistava esimies, jonka kanssa voi käydä keskusteluja aiheesta kuin aiheesta.

Lilli: Kyllä me saamme hyvin pitkälti vaikuttaa omaan työhömme. Totta kai jotkut raamit määrittelevät työtämme esim: päivärytmi tai pedagokiset tavoitteet, mutta niiden puitteissa meillä on vapaat kädet toteuttaa erilaisia ideoita. Myös joka vuoden lapsiryhmä vaikuttaa siihen mitä pystytään tekemään. Kaikki ryhmät ja lapset ovat aina niin erilaisia ja muovautuvat omanlaisikseen.

 

10. Millaisia keinoja teillä on työpaineiden purkamiseen?

Mimmi: Puhuminen ja asioiden läpikäyminen työkavereiden kanssa. Meidän ryhmällä on myös ihan loistavaa huumoria, jota kaikki ymmärtää ja joka osaltaan auttaa raskaissakin hetkissä. On myös ollut hyvä, kun Lilli on ollut rinnakkaisryhmässä ja ollaan aina voitu verrata ja jutella, että miten teidän ryhmässä on joku tämmöinen ja tämmöinen asia hoidettu. Harrastukset ovat myös tärkeitä itselle. Tällä hetkellä niihin kuuluu viittomakielen opiskelua, musiikillista liikuntaa ja tanssia, jotka auttavat jaksamaan ja joista saa virtaa. Harrastuksissa viimeistään nollautuu pää päivän tapahtumista.

Lilli: Siskon ja työkavereiden kanssa juttelu. On kiva, että olemme Mimmin kanssa samassa työpaikassa. Molemmat tietävät mitä on päivän aikana tapahtunut ja yhdessä voimme käsitellä asioita. Lisäksi työpäivien jälkeen harrastan monenlaista liikuntaa mm. Zumbaa ja itämaista tanssia. Niissä työkiireet ja stressi unohtuvat.

 

11. Kuinka lataatte akkunne?

 

Mimmi: Kunnon päikkärit auttaa aina! :D ja hyvät yöunet. Lepo on ainakin itselle se tärkein apukeino. Vaikka tykkäänkin olla myös menossa ja harrastaa, ei yliväsyneenä itsestä saa mitään irti.

Lilli: Lomathan ne on parhaita akunlataamishetkiä. Vaikka ei esim. koko hiihtolomaa saisikaan vapaaksi niin jo pidennetty viikonloppukin tuntuu auttavan taas jaksamaan. Akkujen lataamiseen kuuluu myös tuo yllämainittu liikunta. On kiva tehdä työpäivän jälkeen jotain missä voi huolella heittää aivot narikkaan ja vaan nauttia musiikista ja liikkeestä.  Lisäksi, vaikka rakastan lasten kanssa olemista, niin meteli töissä on toisinaan aika kova. Kotona en laita edes radiota päälle vaan nautin hiljaisuudesta. Tyhyt ja muut illanistujaiset työkavereiden kanssa ovat myös yksi hyvä tapa ladata akkuja. Hauskan illan voimin jaksaa monta kylmää iltapäivää nököttää ulkona lumisateessa keskellä toukokuuta. ;)

 

12. Mikä vuodenaika viehättää ja miksi?

Mimmi: Kevät ja kesä (paitsi tämä kevät :(( ) ! Olen semmoinen valon mukaan eläjä, rakastan kesää ja aurinkoa ja voisin valvoa kaikki kesäyöt, kun on niin ihanan valoisaa!

Lilli: Ennen olin henkeen ja vereen kesäihminen ja on se edelleen yksi lemppareista, koska tykkään niin auringon lämmöstä ja valoisista kesäöistä, mutta nykyään nautin myös talvesta. Olen alkanut harrastaa erilasia talviurheilulajeja ja kaikista parasta talvessa on pienessä pakkassäässä ja auringonpaisteessa lähteä hiihtämään tai veljen kanssa laskettelemaan.

 

13. Kesäkysymyksiä:

- Jäätelö vai limu?

Mimmi: Jäätelö! Tekisi nyt jo mieli ostaa ja maistella kaikki kesän uutuusjätskit ? Täytyy ehkä vähän hillitä itseään.

Lilli: Jäätelö, Nams :)

 

- Terassi vai uimaranta?

  Mimmi: Uimaranta. Kaverit on jo kauan sitten oppinut, mistä meidät löytää kesällä - uimarannalta ?

Lilli: Terassi kavereiden ja kylmän juoman kanssa on ihan super jees. Tän vastasin vaan siksi että kesät ei oo olleet hirveen hyviä viime vuosina, muuten oisin sanonut rannan :/

 

- Mikä rentouttaa kesälomalla?

Mimmi: Perheen kanssa oleminen, vapaa-aika ja se tunne, kun tietää, ettei tarvitse tehdä just tänään yhtään mitään. Auringon alla makoilu ja hyvät grillibileet auttaa myös  ;)

Lilli: Kesällä on ihanaa elää ilman aikatauluja. Ei ole mihinkään kiire ja itse päätän mitä ja milloin teen vai olenko tekemättä. Päivärytmi kääntyy yleensä päälaelleen, mutta se ei haittaa. On myös ihanaa kun on aikaa matkustella ja viettää kunnolla aikaa kavereiden kanssa.